JEEE!!! Tänään pääsin käymään pitkästä aikaa tapaamassa kavereita koirapuistossa. Koirapuistoon en ole päässytkään kuin viime viikolla viimeksi, koska oli tuo silmäpipi ja loppuviikosta pakkasta. Koirapuistoon on matkaa jotain parisen kilometriä, jonne yleensä vedän koko matkan. Hitto, kun iskä ja äippä on niiiiiiin hitaita. Matkalla koirapuistoon on yksi mäki, jonka tykkään laskea joko iskän tai äipän sylissä, ja jonka pääsin laskemaan myös tänään. Laskun jälkeen muistutimme iskän kanssa lähinnä lumiukkoa ja -koiraa.

Koirapuistossa sitten olikin noin viisi kaveria, joiden kanssa minä sitten jyräsin niin, että lumi vain pöllysi. Jotku koirat vähän alistivat minua, mutta kunhan minä tästä kasvan niin odottakaahan!!!

Paluumatkalla kuljimme sitten taas sen mäen luota, niin iskä ja äippä laskivat minun kanssa vielä yhteensä viisi kertaa. Yhden hurjan lumipenkkaan päätyneen laskun jälkeen piti hetken katsella maailman menoa ennen kuin ravistelin lumet naamaltani. Iskä sanoi, että lumen keskeltä ei näkynyt kuin musta kuononpää ja silmät.

Mutta nyt lenkki painaa jo tassuja sen verran, että pitää alkaa nukkumaan.