Niin asiaan... Tällä viikolla nähtiin pitkästä aikaa Aatun ja Punkun kanssa. Piti aluksi vähän olla varuillaan, ehkä kaksi sekunttia. ;) No joo, jostain pienen koiran aivojen perukoilta kaivoin muistikuvan näistä kavereista, että olin nähnyt ne aiemminkin. Tosin siitä oli hyvin pitkä aika, kun minä silloin vielä ihan pikkuinen, (iskän sanoessa furball, mitä se sit onkaan). :)
Meillä kuitenkin meni leikit oikein mainiosti, varsinkin Punkun kanssa minusta oli kiva painia ja Aatu teki meidän painiessa omia kaivantojaan lumeen, niin että lumi pöllysi ja koirasta ei näkynyt muuta kuin juuri ja juuri hännän pää. kyllä me kuitenkin Punkun kanssa käytiin antamassa Aatullekin kyytiä. ;)
Pari tuntia me jaksettiin jyrätä keskenään ennen kuin minua alkoi väsyttämään. Kotiin kun päästiin niin ei juuri tarvinnut unta houkutella ja varsinkin vielä kun sain mahan täyteen evästä. Äippä naureskelikin, ettei ole kuulemma tietoakaan koirasta kun minä vetelin unta omalla patjallani. Sovittiin me Aatun ja Punkun kanssa, että nähdään uudelleen joku päivä, kun niin kivaa oli.
Toinen kohtaaminen oli eilen kun käytiin mummolassa. No Saku on vanhaa kalustoa niin sanotusti, mutta sinne oli tullut joku pikku rääpäle. Minä en oikein edes tajunnu mikä se on, aikakin se kovin pieni oli. Iskä tuntu kutsuvan sitä nano sudeksi. Luulen että se nimi tuli siitä kun Lissu on niin pikkuinen. Niin äippä ja iskä kertoivat että sen koiran nimi on Lissu. Lissu on kuulemma Saaran ja Jussin koira.
Minä vahdin hyvin tarkasti, että mikä toi pieni ikiliikkuja oikein on. Ja kun sit tajusin, että se on koira, olisin pistänyt leikit pystyyn Lissun kanssa. Mutta en oikein ymmärrä, että miksi minua kiellettiin siitä jatkuvasti ja kun yritin muutenkin leikkiä niin Lissu livisti karkuun. Kaikki väittivät minulle, että Lissu on liian pieni vielä leikkimään minun kanssa. Voin kuulemma vaikka satuttaa Lissua kun leikin sen kanssa. Höh, minäkö muka?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.