Viikonloppuna kävi taas niin, että pääsin Sakun luokse hoitoon, koska Iskä ja Äippä lähtivät käymään Iskän mummon 90-vuotispäivillä. Onneksi Iskä ja Äippä olivat ensimmäisen hoitoyön kanssani mummolassa, joten sain pehmeän laskun hoidossa oloon.

Heti kättelyssä Iskä ja Ukki olivat todella törkeitä, koska laittoivat minut ja Sakun liekaan ja läksivät itse järvelle heittokalastamaan. Me Sakun kanssa annettiin Iskän ja Ukin kuulla kunniansa heidän lähtiessään rantaa kohti.

"ME EMME SULATA TÄLLAISTA KOHTELUA!" - Huusimme Iskän ja Ukin perään, jotka kuitenkin kylmästi unohtivat meidät liekaan. Iskä kertoi myöhemmin, että se oli Sakun syy ettei meitä voinut ottaa mukaan: Sakulla on kuulemma paha tapa lähteä heitettävän uistimen perään uimaan. Saku puolusti itseään kertomalla, että Iskä ja Ukki eivät taida olla ihan viisaita, kun he heittävät kalliita uistimia järveen.

Onneksi myöhemmin Mummo pelasti meidät liekasta ja heti kohta taivaan tummennettua ja tuulen yltyessä Iskä ja Ukki palasivat kalastamasta, tosin valitettavasti ilman saalista. Kyllä me Sakun kanssa olisimme voineet auttaa  kalasaaliin syömisessä.

Sitten kun kaikki olivat saunoneet, niin lähdimme koko lauma rantakotaan syömään, aivan kuten aiemmista kirjoituksistani olet voinut lukea. Ruoka oli taas valtavan hyvää, etenkin makkarat.

Seuraavana aamuna Iskä ja Äippä lähtivät ja jättivät minut hoitoon Sakun luokse. Hoitopäivät menivät Sakun kanssa jyräten ja syöden Ukin tekemää savulahnaa. Äippä arveli eilen minut nähdessään, että minulta olisi muka kyljet pyöristyneet mummolan ruuista. Mutta eihän kylkeni ole voineet pyöristyä, koska pidin huolta linjoistani oksentamalla yhden lautasellisen liian kuumaa savulahnaa ja tietysti jyräten Sakun kanssa.

Tämä päivä onkin mennyt sitten toipuessa viikonlopun rasituksista.