Viikonloppuna kävi taas niin, että pääsin Sakun luokse hoitoon, koska
Iskä ja Äippä lähtivät käymään Iskän mummon 90-vuotispäivillä. Onneksi
Iskä ja Äippä olivat ensimmäisen hoitoyön kanssani mummolassa, joten
sain pehmeän laskun hoidossa oloon.
Heti kättelyssä Iskä ja Ukki olivat todella törkeitä, koska laittoivat
minut ja Sakun liekaan ja läksivät itse järvelle heittokalastamaan. Me
Sakun kanssa annettiin Iskän ja Ukin kuulla kunniansa heidän
lähtiessään rantaa kohti.
"ME EMME SULATA TÄLLAISTA
KOHTELUA!" - Huusimme Iskän ja Ukin perään, jotka kuitenkin kylmästi
unohtivat meidät liekaan. Iskä kertoi myöhemmin, että se oli Sakun syy
ettei meitä voinut ottaa mukaan: Sakulla on kuulemma paha tapa lähteä
heitettävän uistimen perään uimaan. Saku puolusti itseään kertomalla,
että Iskä ja Ukki eivät taida olla ihan viisaita, kun he heittävät
kalliita uistimia järveen.
Onneksi myöhemmin Mummo pelasti
meidät liekasta ja heti kohta taivaan tummennettua ja tuulen yltyessä
Iskä ja Ukki palasivat kalastamasta, tosin valitettavasti ilman
saalista. Kyllä me Sakun kanssa olisimme voineet auttaa
kalasaaliin syömisessä.
Sitten kun kaikki olivat saunoneet,
niin lähdimme koko lauma rantakotaan syömään, aivan kuten aiemmista
kirjoituksistani olet voinut lukea. Ruoka oli taas valtavan hyvää,
etenkin makkarat.
Seuraavana aamuna Iskä ja Äippä lähtivät ja
jättivät minut hoitoon Sakun luokse. Hoitopäivät menivät Sakun kanssa
jyräten ja syöden Ukin tekemää savulahnaa. Äippä arveli eilen minut
nähdessään, että minulta olisi muka kyljet pyöristyneet mummolan
ruuista. Mutta eihän kylkeni ole voineet pyöristyä, koska pidin huolta
linjoistani oksentamalla yhden lautasellisen liian kuumaa savulahnaa ja
tietysti jyräten Sakun kanssa.
Tämä päivä onkin mennyt sitten toipuessa viikonlopun rasituksista.
tiistai, 19. heinäkuu 2005
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.