Eilen pääsin käymään Iskän, Äipän, Ukin, Lissun ja Sakun kanssa
metsässä katsomassa onko siellä jo mustikoita. Minä ihmettelin, että
mitähän ne mustikat ovat, mutta kukaan ei kertonut minulle sen
tarkemmin mitä ne olivat.
Reissu alkoi sillä kun minut ja Saku käskettiin auton takatilaan, jonne
Sakua ei tarvinnut kahta kertaa käskeä, koska se poika todella tykkää
autokyydistä. Minua sai hieman houkutella auton kyytiin, koska Saku on
niin iso poika, että minä minä ajattelin, että tuskin minä sinne autoon
enää mahtuisinkaan. Mutta ihan hyvin me mahduimme loppujen lopuksi
olemaan siellä takatilassa Sakun kanssa. Sakua tosin hieman meinasi
"itkettää" koko reissuun lähtö, vai liekkö tuo ollut vain niin iloinen?
Pienen ajomatkan jälkeen olimme metsätiellä, jossa minut ja Saku
laskettiin irti. Iskä piti kuitenkin Lissun kiinni taluttimessa, koska
siitä tytöstä ei tiedä mihin se niillä pienille ehtivillä tassuillaan
kerkiää juosta.
Kohta syvemmälle metsään mentyään Iskä, Äippä
ja Ukki alkoivat puhumaan, että onhan täällä mustikoita ja alkovat
sitten penkomaan varvukkoa ja nostelivat sellaisia pieniä mustia
palleroita suuhunsa. Eipä mennyt aikaakaan kun Äippä kutsui minut
luokseen ja antoi minullekin niitä pieniä palleroita ja opetti miten
niitä kerätään suoraan mustikanvarvuista.
Minä olin heti,
että "Nämähän ovatkin hyviä" ja aloin syömään niitä mustikoita suoraan
varvuista. Iskä nauroi, että minä "massutan" mustikoita niin kuin eräs
karhu luontodokumentissa. Mikähän se karhu mahtaa olla? Onkohan sekin
jotain syötävää?
Äippä tarjosi minulle vielä samalla
reissulla vadelmaa, mutta siitä minä en tykännyt. Sylkäisin vadelman
heti suustani pois kun Äippä tarjosi sen. Se ei ollut yhtä hyvää kuin
mustikat.
torstai, 28. heinäkuu 2005
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.