Eilen pääsin käymään Iskän, Äipän, Ukin, Lissun ja Sakun kanssa metsässä katsomassa onko siellä jo mustikoita. Minä ihmettelin, että mitähän ne mustikat ovat, mutta kukaan ei kertonut minulle sen tarkemmin mitä ne olivat.

Reissu alkoi sillä kun minut ja Saku käskettiin auton takatilaan, jonne Sakua ei tarvinnut kahta kertaa käskeä, koska se poika todella tykkää autokyydistä. Minua sai hieman houkutella auton kyytiin, koska Saku on niin iso poika, että minä minä ajattelin, että tuskin minä sinne autoon enää mahtuisinkaan. Mutta ihan hyvin me mahduimme loppujen lopuksi olemaan siellä takatilassa Sakun kanssa. Sakua tosin hieman meinasi "itkettää" koko reissuun lähtö, vai liekkö tuo ollut vain niin iloinen?

Pienen ajomatkan jälkeen olimme metsätiellä, jossa minut ja Saku laskettiin irti. Iskä piti kuitenkin Lissun kiinni taluttimessa, koska siitä tytöstä ei tiedä mihin se niillä pienille ehtivillä tassuillaan kerkiää juosta.

Kohta syvemmälle metsään mentyään Iskä, Äippä ja Ukki alkoivat puhumaan, että onhan täällä mustikoita ja alkovat sitten penkomaan varvukkoa ja nostelivat sellaisia pieniä mustia palleroita suuhunsa. Eipä mennyt aikaakaan kun Äippä kutsui minut luokseen ja antoi minullekin niitä pieniä palleroita ja opetti miten niitä kerätään suoraan mustikanvarvuista.

Minä olin heti, että "Nämähän ovatkin hyviä" ja aloin syömään niitä mustikoita suoraan varvuista. Iskä nauroi, että minä "massutan" mustikoita niin kuin eräs karhu luontodokumentissa. Mikähän se karhu mahtaa olla? Onkohan sekin jotain syötävää?

Äippä tarjosi minulle vielä samalla reissulla vadelmaa, mutta siitä minä en tykännyt. Sylkäisin vadelman heti suustani pois kun Äippä tarjosi sen. Se ei ollut yhtä hyvää kuin mustikat.