Tänä aamuna ei Iskä ja Äippä heränneetkään normaaliin aikaan, kuten yleensä arkiaamuisin. Minä jo ihmettelin, että mikä nyt on ja että kohta Iskälle ja Äipälle tulee kiire. Päätin rueta herättelemään heitä, kiersin sänkyä ja kävin tökkimässä heitä kuonollani ja taisin muutaman kerran lipaistakin heitä. Ei auttanut, Iskä ja Äippä vaan husivat minua pois ja käänsivät kylkeään. Käskivät minut vielä takasin patjalleni nukkumaan. Mutta miten siinä nukut, kun toiset myöhästyy töistä ja koulusta, eikä ne ymmärrä, että yritän auttaa.

Muutaman tovin Iskä ja Äippä vielä nukkuivat ja heräsivät normaalia myöhempään. Olin kyllä tyytyväinen kun sain heidät hereille, mutta eipä heillä hirveä kiire silti näytä olevan. Äippä sanoi, että minne heillä muka kiire olisi kun on vapaapäivä. Jee, vapaapäivä Iskä ja Äippä molemmat on kotona tänään. Mitähän kivaa sitä keksisikään tälle päivää. Taidan ainakin aluksi ottaa kauneusunet, kun sain toiset ylös ja hereille. ;)