Niin, että mikäkö on the silent killer? Minäpä kerron pienen tarinan
siitä, joka on vain yksi tarina the silent killeristä.Tämä tarina
tapahtui tänä aamuna, pääosissa Iskä ja Saku, minä olin sivuroolissa.
Äipällä ei roolia ollut, kun Äippä ei juuri silloin ollut kotona.
Me oltiin tultu kotiin aamuiselta lenkiltä Iskän kanssa ja joku tovi jo
keretty olla sisälläkin. Iskä oli ruennut pelaamaan tietokoneella, minä
makasin sohvalla kauneusunillani ja Saku parkkeerasi makaamaan aivan
Iskän selän taakse lattialle. Maatessaan lattialla Saku alkoi
tuhnutella niin, että Iskä oli pyörtyä välillä. Minä olin asiasta
täysin tietämätön ja ajattelin unieni jälkeen lähteä houkuttelemaan
Sakua leikkimään kanssani. Siinä sitten Sakua härnätessäni ja Sakun
ylösnoustessa Sakulta pääsi taas yksi paukku. Saku lähti tietysti
paikalta nolona kun minä vielä reippaana tyttönä menin nuuskimaan Sakun
takapuolta, että täältäkö tuo haju tulee. Iskä varmaan oli jo siinä
vaiheessa hajun vaikutuksesta puolitiedottomassa tilassa. Saku laski
the silent killereitä pitkin tassun varttaan pitkin aamua. Eli the
silent killeri on tuhnupieru, jossa ei ole ääntä ja jossa on
vähintäänkin tappava haju. ;)
The silent killer nimitys tälle
pierulle on tullut aikanaan Äipän kautta. Äipällä kun kuulemma on sen
verran herkkä vatsa normaalille maidolle eli laktoosi-intoleranssi ja
maito saa aikaan ilmavaivoja, jos Äippä erehtyy normaalia maitoa
juomaan. Kerran Äippä oli juonut normaalia maitoa ja ilmavaivojen
iskiessä päättänyt helpottaa oloaan laskemalla tuhnupierun, joka
paljastui hajun perusteelle, oli Äipän kaveri Anne tuumannut, että tuo
on tappavaa laatua, eli the silent killer. ;)
lauantai, 15. lokakuu 2005
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.