Niin, että mikäkö on the silent killer? Minäpä kerron pienen tarinan siitä, joka on vain yksi tarina the silent killeristä.Tämä tarina tapahtui tänä aamuna, pääosissa Iskä ja Saku, minä olin sivuroolissa. Äipällä ei roolia ollut, kun Äippä ei juuri silloin ollut kotona.

Me oltiin tultu kotiin aamuiselta lenkiltä Iskän kanssa ja joku tovi jo keretty olla sisälläkin. Iskä oli ruennut pelaamaan tietokoneella, minä makasin sohvalla kauneusunillani ja Saku parkkeerasi makaamaan aivan Iskän selän taakse lattialle. Maatessaan lattialla Saku alkoi tuhnutella niin, että Iskä oli pyörtyä välillä. Minä olin asiasta täysin tietämätön ja ajattelin unieni jälkeen lähteä houkuttelemaan Sakua leikkimään kanssani. Siinä sitten Sakua härnätessäni ja Sakun ylösnoustessa Sakulta pääsi taas yksi paukku. Saku lähti tietysti paikalta nolona kun minä vielä reippaana tyttönä menin nuuskimaan Sakun takapuolta, että täältäkö tuo haju tulee. Iskä varmaan oli jo siinä vaiheessa hajun vaikutuksesta puolitiedottomassa tilassa. Saku laski the silent killereitä pitkin tassun varttaan pitkin aamua. Eli the silent killeri on tuhnupieru, jossa ei ole ääntä ja jossa on vähintäänkin tappava haju. ;)

The silent killer nimitys tälle pierulle on tullut aikanaan Äipän kautta. Äipällä kun kuulemma on sen verran herkkä vatsa normaalille maidolle eli laktoosi-intoleranssi ja maito saa aikaan ilmavaivoja, jos Äippä erehtyy normaalia maitoa juomaan. Kerran Äippä oli juonut normaalia maitoa ja ilmavaivojen iskiessä päättänyt helpottaa oloaan laskemalla tuhnupierun, joka paljastui hajun perusteelle, oli Äipän kaveri Anne tuumannut, että tuo on tappavaa laatua, eli the silent killer. ;)