Nyt alkaa jo elämä voittamaan. Ruokakin jo maistuu ja olen minä jo vähän leikkinyt Iskän ja Äipän kanssa. Äsken kävin jopa tarjottelemasta naruleluani Iskälle ja Äipälle, jotta olisin voinut vähän nyhtää.

Olen jopa näyttänyt pieniä merkkejä, että voisin kajahtaa, mutta ei passaa vielä kajahtaa ihan täysin, jottei tikit repeä.

Äippäkin otti sen lapun pois etutassustani, joten mikäpä tässä on toipuessa.