Äippä on yrittänyt neuvoa minua, ettei ruualla saa leikkiä, mutta se ei oikein tunnu uppoavan kovaan kallooni. Oma emoni ei sitä minulle aikanaan opettanut, joten tällä kohtaa minulla on ilmeisesti aukko kasvatuksessa. Tänäkin aamuna päätin leikkiä ruokani kanssa. Äippä antoi aamuruuaksi makkaraa, joka on yksi herkuistani ja söinkin siitä osan. Äippä oli kuitenkin leikannut makkarasta sopivan kokoisia paloja, joilla oli kiva leikkiä.

Heittelin makkaran paloja ilmaan ja otin niistä koppeja, mutten kuitenkaan niitä syönyt. Sen lisäksi juoksin makkaraa suussani ympäri pesäämme ja piilottelin niitä. Varsinkin makuuhuoneen mattoon saa hyvin piiloo kaikkea pientä, mukaan lukien makkarat. ;) Ainoa huono puoli asiassa oli, että Äippä näki mitä minä tein, enkä näin ollen onnistunut tekemään niille mitään makkara yllätyksiä, esim. makkaraa jalkapohjassa tai sukissa. En tietenkään suostunut niitä Äipän käskystä makkaran paloja syömään, jotka olin juuri onnistunut levittelemään ympäriinsä. Iskä onnistui kyllä minut puhumaan ylitse ja suostuin syömään yhden palan, ihan Iskän mieliksi. Söin kyllä loput makkarat kupistani ja piiloista kun tultiin Äipän kanssa kotiin aamulenkiltä, siitä sainkin sitten kehuja, kun siivosin itse jälkeni.