Eilen oli se minun tuomiopäiväni
ja Iskä ja Äippä veivät minut eläinlääkäriin. Hivenen minua pelotti,
kun paikka oli täynnä hajuja ja siellä oli se täti joka yleensä pistää
minua. Nytkin tämä täti halusi kuunnella minun sydäntäni jollakin
laitteella, josta meni letkut sen tätin korviin, Äippä sanoi, että se
on stetoskooppi. Varmaan oli hyvät äänet kun minua pelotti ja yritin
piiloutua Iskän selän taakse. Lääkäritäti sanoi, että hyvät äänet on ja
samassa se tuli piikin kanssa ja pisti minua takapuoleen. Voit vaan
kuvitella, että se tuntui inhottavalta, piti oikein ulahtaa ja
pyörähtää pakoon, mutta koko piikin olin jo kerennyt saada. Vähän ajan
päästä piikin annon jälkeen minua alkoi väsyttää. Siinä vaiheessa minut
talutettiin toiseen huoneeseen ja Iskä ja Äippä lähtivät pois. Sen
jälkeen minulla ei olekaan muisti kuvia, että mitä tapahtui kun
nukahdin.
Seuraavan kerran kun heräsin oli pääni sekaisin,
eikä tassutkaan oikein tahtoneet pitää ja mikä pahinta Iskää ja Äippää
ei näkynyt missään. Sen lisäksi päässäni oli joku pönttö ja tassussani
oli jokin lappu ja niin näytti olevan myös takatassujeni välissä
vatsallani. Näistä kohdista oli myös leikattu minun karvat pois.
Väsytti kuitenkin niin, että nukahdin uudelleen. Iskä ja Äippä
kuitenkin tulivat iltapäivällä minua hakemaan minua kotiin ja
ensimmäisenä kun ulos pääsin lääkäristä suunnistin pissille Iskän
taluttamana, että helpottikin, kun olin viimeksi aamulla käynyt ulkona,
vaikka en ollut syönyt enkä juonut mitään koko aamuna. Sen jälkeen Iskä
nosti minut autoon ja me lähdettiin kotiin. Kotiin kun päästiin olin
uudelleen niin väsynyt, että melkein suorilta jaloiltani kaaduin
maaten. Olo ei ollut mikään paras, vaikka olin saanut kipulääkettä,
mutta pää oli edelleen oudon tuntuinen. Nukuin hetken ja sen jälkeen
vaihdoin paikkaa, sain jopa nukkua Iskän ja Äipän sängyllä luvan
kanssa, Äippä vielä peitteli minut kun tassuni olivat viileät. Maltoin
hetken nukkua vielä, mutta loppu illasta olin jo hereille, mutten
jaksanut tehdä mitään.
Ruoka ei maistunut ollenkaan eilen mutta vettä join illasta vähän
kerrallaan ja samoin yöllä, suuni tuntui kuivalta ja join vain vähän
kerrallaan kun mahani alkoi heti möyrytä kun join. Aamulla Äippä antoi
minulle viiliä, jota hivenen maistoin mutta ei oikein sekään vielä
maistunut. Söin kuitenkin koiran lihaherkkulevystä suurimman osan. Sen
jälkeen käytiin normaaliin tyyliin viemässä Iskä kouluun ja pääsin
samalla ulos tarpeilleni. Kotiin tultua me käytiin Äipän kanssa
pienellä lenkillä läheisen kaupan parkkipaikalla, kun en oikein
jaksanut pitkälle lähteä, kun enhän ollut oikein syönytkään mitään.
Kotona suostuin syömään Äipän syöttämänä viipaleen kinkkua ja sen
viilin minkä Äippä oli jo aamulla tarjonnut minulle. Mahani alkoi
mouruta todella paljon kun söin, mutta kuitenkin ruoka oli jo hyvää ja
olo vähän parani sen jälkeen. Ja mikä parasta, Äippä antoi minun olla
sisällä ilman sitä pönttöä, Äippä sanoi, että voin olla ilman sitä kun
Äippä voi vahtia minua, etten pääse nuolemaan haavoja ja lappuja.
Äippä sanoi, että etutassun lappu voidaan vaikka ottaa tänään pois,
mutta jalkovälissä olevan lapun saa ottaa pois sunnuntaina.
Sunnuntaille asti on myös antibioottia kerran päivässä. Äippä sanoi
antavansa sen minulle illalla, kunhan ruoka alkaa vähän paremmin vielä
maistua. Haavalapun alla on vielä tikit, jotka kuulemma pitää mennä
vielä ottamaan pois sinne lääkäritädille. Äippä kyllä osaisi ottaa ne
pois itsekin, mutta lääkäritäti halusi nähdä silloin minut, että miten
haava on parantunut.
Mummo toi aamulla töihin mennessään
minun kaulapantani Mummolasta, kun se oli siellä, johon Äippä ja Iskä
laittoivat pöntön kiinni, jotta se on helpompi pukea ja riisua. Voit
vaan kuvitella, millaista oli kulkea ulkona se pönttö päässä, kun sen
kanssa törmää joka paikkaan, eikä saa kunnolla nuuskittua paikkoja.
Sama tilanne oli eilenkin, jatkuvasti pönttö tarttui jonnekin kiinni ja
oli muutenkin inhottava pitää. Mutta nyt lähden pienille torkuille kun
olo ei vielä ole maailman paras, vaikka paranemaan päin.
perjantai, 25. marraskuu 2005
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.