Tänään Ukki ja Mummo toivat minut takaisin kotiin mummolasta. Olikin ihanaa nähdä Iskä ja Äippä pitkästä aikaa. Suurin tyrmistys oli se, että keittiön pöydällä oli jokin pieni ihminen, joka ähki ja haisi ihan kummallisesti.



Vähän aikaa kun minä haistelin tuota pientä ihmistä, niin aloin jo pikkuhiljaa tottua siihen, varsinkin Iskä ja Äippä kehuivat minua. Minä vaan en ymmärrä mistä minua kehuttiin.

Kohta Mummo otti tuo pienen ihmisen syliinsä ja kantoi hänet Ukin syliin. Ukin sylistä tuo pieni ihminen siirrettiin makoilemaan sohvalle ja ihmiset alkoivat juoda kahvia. Minä tietysti kävin haistelemassa tuota pientä ihmistä ja taas minua kehuttiin. Kai minä tein jotain oikein.

Kun kahvit oli juotu, niin Äippä antoi minulle luvan nousta sohvalle tutkimaan tuota pientä ihmistä.



Huomasitteko! Se näytti minulle kieltänsä, hävytön!

Ai niin, Äippä on tarinoinut kateissa olostaan omaan blogiinsa myös jotain.