Minä tulin vasta eilen kotiin viime viikonloppuiselta reissultani, joten en ole juuri kerennyt kirjoitella kuulumisia. Viime viikonloppuna iskä ja äippä pakkasi meidän koko lauman autoon ja ajoivat kohti toista mummolaa, sitä mummolaa jonne on tylsä matkustaa kun pitää olla autossa niin pitkään. Toki mummolassa on mukava olla, kun saa olla vapaana ja mummo antaa herkkuja kun minä vaan vähän silmiäni räpsäytän.

Mummolaan saavuttuamme en illasta vielä ihmeitä tehnyt, mutta seuraavana päivänä kävin hakemassa mummolan pihaan metsätyömaalta sinne jätettyjä puiden oksia. Kannoin reilun parin metrin mittaisia oksia hyvin ylväästi ympäri pihaa ja näytin aarrettani kaikille pihalla olijoille. Jostain kumman syystä kaikki vain tahtoivat väistellä minua kun tulin heitä lähemmäs oksa suussa.

Oksan kanssa telmuaminen veikin ihan kohtuullisesti energiaa, jota minulla riittikin kun mummo piti huolen, ettei minulla vaan pääse nälkä olemaan ja kuppi oli melkeinpä jatkuvasti täynnä ruokaa. Päätinkin tehdä niin, että en syönyt ruokaani loppuun, jotta mummo ei kuppiani täytä jatkuvasti uudelleen ja näin ollen syötä minua halkeamispisteeseen. Keksin kyllä myös senkin, että ruokaa voisi piilottaa pahan päivän varalle. Niinpä kerrankin kannoin makkaran palasia, joita mummo oli minulle laittanut vierashuoneeseen, jonne me oltiin majoittauduttu, ja aloin piilottaa niitä nurkkaan sängyn viereen. Peittelin ruokakätköni vielä kuonollani niin, että siitä lähti oikein vinkuva ääni kun viistin kuonoani lattiaan. Tosin iskä ja äippä huomasi puuhani, joten ruokakätkö paljastui heti ja päätin kuitenkin tuhota sen ja pistelin makkaran poskeeni.

Mummolassa oltiin vain yksi yö joten seuraavana päivänä iskä ja äippä pakkasi taas meidän lauman autoon ja niin me lähdettiin ajamaan kohti koti. Kotimatkalla poikettiin kaupassa, jonka pihassa olin sitä mieltä, että nyt riittää minulle matkustaminen enkä meinannut enää suostua kyytiin takaisin jaloittelu- ja juomataon jälkeen. Tosin minulle ei annettu vaihtoehtoja ja kyytiin oli vain noustava. Kaupassa käynnin jälkeen me ajettiin kotipihaan ja ajattelin, että nytpä minä pääseen kotiin nukkumaan kun alkoi jo sopivasti väsyttääkin. Mutta ei, iskä ja äippä jättivät taas minut autoon ja vielä omassa kotipihassa ja sanoivat tulevansa kohta uudelleen. Johan tämä taas ihme kuvio on ajattelin, mutta minkäs teet ei auttanut kuin odottaa mitä seuraavaksi tapahtuu.

Iskä ja äippä ei kauaa kotona viipyneet, kun he jo tulivat takaisin taas oltiin lähdössä liikkeelle. Matkaa jatkettiin edelleen mummolaan saunomaan. Aluksi olin mummolassa yksikseni ja ensi töikseni painelin rantaan uimaan ja viilentämään turkkiani pitkän automatkan jälkeen. Illan kuluessa iskä ja äippä uittivat minua vielä moneen otteeseen. Illasta mummolaan tuli vielä Lissukin, joka oli kuulemma ollut jossain pitkällä automatkalla myös ja oli tulossa näyttelystä kotiin. Tosin Lissun mami ja iskä olivat kyllä koko ajan mummolassa, joten Lissu oli jonkun muun mukana maailmalla. Lissun tultua mummolaan minä en ollut kiinnostunut enää lähtemään autoilemaan takaisin kotiin ja niinpä minä jäin mummolaan hoitoon.

Mummolassa minä touhusin alkuun Lissun kanssa meidän omia puuhia ja Lissun jo kotiuduttua puuhastelin kaikkea itsekseni sekä mummon ja ukin kanssa. Jonkun kerran olin mummon ja ukin kanssa autoilemassa kaupungissa ja yhdellä autoilu kerralla jopa nähtiin iskä ja äippäkin jotka olivat myös silloin kaupungissa. Mutta erityisen jännittävää oli olla mummolassa siili jahdisssa, kun yksi ilta kun olin vielä ulkona tuli mummolan pihalle siili, jota minun piti vahtia ja saalistaa. Hypin kuin kissa tai kettu siilin perään hätyytelläkseni siilin pois mummolan reviiriltä mutta se ei totellut, pupatti vain omiaan minulle ja meni kerälle jos menin liian lähellä. Yhdessä vaiheessa mielenkiintoni herpaantui hetkeksi muualle ja sillä välin siili oli kipittänyt matkoihinsa, kävin toki vielä tarkastamassa, että siili oli varmasti poistunut reviiriltämme tarpeeksi kauas.

Minulla meni mummolassa touhutessa aika hyvin, päivät olin ulkona ja touhusin hommiani milloin kenenkin kanssa tai yksikseni. olinkin mummolassa eiliseen iltaan saakka, kaikkiaan kolme päivää, kun iskä ja äippä tulivat mummolaan saunomaan. Olin tosi iloinen taas nähdessäni oman laumani ja niin olivat iloisia hekin minut nähdessään. Pikku-siskoni nauroikin taas ääneen minulle minut tajuttuaan ja seuraili tekemisiäni tarkasti. Illasta muiden tehdessä lähtöä kotiin sain itse tehdä ratkaisun jäänkä vielä mummolaan vai lähdenkö kotiin.

Äippä aukaisi auton takaluukun jotta voin hypätä kyytiin, mutta minä vain kuljin auton ohi ja aloitin leikkimään kivellä. Toisaalta teki kauheasti mieli kotiin ja toisaalta jäämään vielä mummolaan. Päätinkin aluksi jäädä mummolaan ja niinpä kaikki pakkautui autoon kyytiin ja olivat valmiina lähtemään kotiin ja kun auto käynnistettiin tulinkin toisiin aatoksiin. Aloitin kiertämään autoa ympäri ja katselemaan autoa, että enkö minä pääsekään kyytiin ja niinpä äippä vielä kerra avasi takaluukun että minä pääsin hyppäämään kyytiin. Ukki toi sitten vielä sisältä minun valjaani ja taluttimen ja niinpä sitä sitten suunnattiin takaisin kotiin.

Täällä kotona en ole tänään jaksanut juuri mitään ihmeellistä tehdä, olen vain makaillut ja levännyt sekä etsinyt viileitä makuupaikkoja, parveke on ollut aika hyvä paikka. Äippä puhelikin, että voin levätä pari päivää nyt kotosalla ihan rauhassa, että parin päivän päästä ollaan menossa takiasin mummolaan, jolloin taas saan uida, olla vapaana ja temuta Lissun kanssa niin paljon kuin sielu sietää. Joten täytyy nyt ladata seehverin patterit hyvin tulevaa varten.