Käytiin tuossa äsken Iskän kanssa lenkillä, joka oli oikein mukavaa siihen saakka kunnes kohtasimme mörön. Mörkö oli musta ja se välkkyi valkoisen harmaana kun se liikkui ryömien kohti meitä. Mörkö ryömi puuskittain kohti meitä eräältä sivukadulta ja se näytti niin pelottavalta, että minun piti nostaa kaikki karvat pystyyn ja alkaa haukkumaan hyppien samalla tasajalkaa kohti mörköä.

Vaikka minä kuinka haukuin sitä mörköä, niin se ei tuntunut välittävän meistä vähääkään, vaan se jatkoi uhkaavaa lähestymistään. Onneksi Iskä alkoi rauhoittelemaan minua, sanoen ettei minulla olisi mitään pelättävää. Tämä mörkö oli kuulemma vain tavallinen musta jätesäkki joka liikkui puuskittaisen tuulen mukanan. Pahaksi onneksi tuuli vain sattui olemaan meitä vastainen, joten säkki "näytti" hyökkäävän kohti meitä.

On se peesetti, kun ei ole enää jätesäkkeihinkään luottaminen. Jos se olisi hyökännyt naamalleni, niin minä olisin kyllä repinyt sen tuhansiksi palasiksi.