Iskä tarjosi tänään minulle pientä ja oranssia kapinetta, jota luulin
ensiksi namiksi. Namin toisessa päässä oli kaksi kiiltävää nasturaa,
jotka osoittivat kohti minua kun Iskä tarjosi namia minulle. Haistelin
ensin namia varovaisesti kauempaa ja kun se ei haissut vaaralliselta,
niin uskaltauduin työntämään kuononi kiinni noihin neppareihin, mutta
se olikin virheliike: Nami puri minua kuonosta heti kun kuononi
kosketti noita neppareita. Vetäisin kiireesti kuononi kauemmaksi
namista ja irvistin. Kuitenkin en heti ensimmäisellä kerralla uskonut
tuota namia niin vaarallisesti, joten työnsin kuononi uudelleen kiinni
neppareihin samanlaisin seurauksin.
Iskä nauroi minulle yhdessä Äipän kanssa ja sanoi, että tarjomansa nami olikin entinen palovaroittimen paristo...
perjantai, 28. heinäkuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.