Nyt on kuulkaas asiat ihan miten sattuu, ei niiden ainakaan näin pitäisi olla. Nimittäin minun herkut on sijoitettu kaappiin, jonka viereisessä kaapissa on tuomiopäivänkone, jota minä en voi sietää, toisin sanoen pelkään sitä. Tiesin kyllä että asia on näin, mutta laumani ihmiset ovat alkaneet käyttää pelkoani hyväkseen.

Yksi ilta istuin kaapin edessä odottamassa, josko saisin jotain herkkuja, kun mieleni niitä teki ja tokihan minä sillä sain liikettä iskään aikaiseksi. Iskä avasi kaapin oven, mutta sen väärän, jossa on se tuomiopäivänkone. Hittolainen kun säikähdin, että se kone hyökkää päälleni sieltä kaapista ja otin jalat alleni. Onneksi kone ei kuitenkaan sieltä eteeni tullut, vaan pysyi visusti paikoillaan ja iskäkin laittoi oven taas kiinni. Palasin takasin herkkukaapin eteen istumaan herkkujen toivossa ja taas iskä teki saman, avasi väärän oven. Tuon tempun iskä teki ainakin kolme kertaa ja joka kerta minun piti ottaa jalat alleni, ettei tuomiopäivänkone hyökkää päälleni. Onneksi iskä kuitenkin palkitsi minut herkulla aikansa minua kiusattuaan, joten annoin moisen höykkyytyksen anteeksi.