Eilen kajahdin aivan totaalisesti: Juoksin edestakaisin keittiön ja makuuhuoneen väliä ainakin parikymmentä kertaa aivan täyttä laukkaa. Välillä otin puruluun suuhuni ja viskoin sitä matkan varrella.

Sitten kun rauhoituin, niin taivaalta kuului aivan hirveän kovaa jyrinää ja alkoi satamaan rakeita. Iskä päästi minut parvekkeelle katsomaan mitä ulkona tapahtui. Pitihän sitä yrittää ottaa niitä rakeita lennosta kiinni, mutta se oli aika vaikeaa, koska niitä rakeita tunki silmiin ja korviin. Mutta ne rakeet maistuivat todella hyvälle.

Iskä arvelikin, että aavistinko jotenkin ennakkoon tuon raesateen, koska ennen raesaetta juoksin kuin päätön kana.