Eilen kajahdin aivan totaalisesti: Juoksin edestakaisin keittiön ja
makuuhuoneen väliä ainakin parikymmentä kertaa aivan täyttä laukkaa.
Välillä otin puruluun suuhuni ja viskoin sitä matkan varrella.
Sitten kun rauhoituin, niin taivaalta kuului aivan hirveän kovaa
jyrinää ja alkoi satamaan rakeita. Iskä päästi minut parvekkeelle
katsomaan mitä ulkona tapahtui. Pitihän sitä yrittää ottaa niitä
rakeita lennosta kiinni, mutta se oli aika vaikeaa, koska niitä rakeita
tunki silmiin ja korviin. Mutta ne rakeet maistuivat todella hyvälle.
Iskä arvelikin, että aavistinko jotenkin ennakkoon tuon raesateen, koska ennen raesaetta juoksin kuin päätön kana.
perjantai, 20. toukokuu 2005
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.