Tänä aamuna Iskä ja Äippä päättivät lähteä pienelle päivän reissulle,
heti aamupalan jälkeen. No minä pääsin tietysti mukaan, ettei minun
olisi tarvinnut jäädä yksin kotiin. Niinpä minulle pakattiin evästä ja
vettä mukaan ja tietysti kun on vielä nuo juoksut, niin niissä
tarvittavia tarvikkeita. Ja sitten menoksi.
Suunnattiin sitten porukalla nokka kohti pohjoista ja lähdettiin
ajamaan kohti Iisalmea ja Vieremää. Ensimmäisen kerran pysähdyttiin
hieman ennen Lapinlahtea jaloittelemaan ja juomaan, kun oli niin lämmin
päiväi. Ja toisaalta Iskä ja Äippä aina tietyn matkan välein pysähtyvät
pitkällä matkalla, ettei minulle tulisi huono olo, kun se meinaa
välillä päästä yllättämään, eikä se ole kenestäkään kivaa. Seuraava
pysähdys oli Iisalmessa, kun Iskä ja Äippä kävi "tankkaamassa" itseään
ja sen jälkeen jatkettiin hieman matkaa Koljonvirralle
Perinnekonepäiville. Auto ajettiin parkkiin ja minulle annettiin
juotavaa ja kävin tarpeillani heinikossa ja sitten lähdettiin. Sain
jopa ihailevia katseita ja kommentteja saksalaisilta turisteilta.
Mentiin porukalla koneita katsomaan. Aluksi minä vouhusin ihmis- ja
konevilinän keskellä ja siinä sitten ohi mennessä haukuin tai toisin
sanoen sanoin "TERVE" muutamalle koiralle ja ihmiselle ja varsinkin
pari puuveistosta piti morjestaa, jotka muistuttivat ihmisiä. Iskää ja
Äippää se tuntui huvittavan kun minä morjestin omaan tyyliini niitä
veistoksia. Muuten oli kuitekin nätisti tuollaisessa tapatumassa, missä
on paljon ihmisiä, ääniä ja koneita sekä kaikkea mielenkiintoista. En
aiemmin ole vastaavassa paikassa ja isossa porukassa. Ei edes iso
hevonen säikäyttänyt minua, tosin en minä uskaltanut edes tervehtiä
sitä hevosta - sen verran iso otus se oli.
Koljonvirralta
jatkettiin matkaa vielä toiseen mummolaani Vieremälle. Käytiin siellä
morjestamassa Iskän vanhempia. Mummolassa minä söin toisen ruokani ja
tietysti vähän muutakin. Mummojen luona on kiva käydä, kun siellä saa
aina herkkuja. Ja mikä molemmissa mummoloissa on kivaa, niin siellä
herkkujen lisäksi saa juosta vapaana, mitä kotona kaupungissa ei pysty
juurikaan tekemään.
Mummolasta sitten ajettiin illansuussa
suoraan kotiin. Päivä olikin niin täynnä touhua, että kun autoon pääsin
ja nenä suunnattiin kohti kotia aloin minä istualtani "pilkkiä". Eli
silmäni alkoi väkisin painua kiinni ja heräsinkin siihen aina kun pääni
painui alas tai otti kiinni ikkunaan tai ikkunalautaan. Iskä ja Äippä
käski minua maahan, mutten halunnut. Päätin istua ja nukkua vaikka
istualtani, kun auton kyydissä makaaminen ei ole minusta kivaa.
Kotiin päästyä en sitten juuri muuta olekaan tehnyt kuin maannut,
milloin parvekkeella tai sisällä. Nuuh; mutta nyt minä lähden, Iskä
tuntui tekevän pop corneja elokuvailtaa varten. Lähden tarkastamaan,
josko Iskältä tippuisi jokunen pop corn, että minäkin saisin. :-)
lauantai, 18. kesäkuu 2005
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.