On tässä aikaa vähän vierähtänyt kun viimeksi olen kirjoitellut kuulumisiani tänne. No enpä tässä juuri ole kotona ollutkaan. Perjantaina heti aamusta Äippä pakkasi minut mukaan autoon kun Äippä oli lähdössä töihin. Kotiin en kuulemma voinut jäädä, kun sinne tuli joku uusi täti, jota Äippä sanoi siivoojaksi. Olisin kuulemma vaan pyörinyt tiellä haukkumassa imuria ja lattialastaa, no mikäs siinä, autoillaan sitten. Aluksi Äippä ajoi keskustaan ja otti sieltä kyytiin toisen tädin, jonka Äippä kertoi olevan opiskelija, joka heillä töissä oli harjoittelussa. sen jälkeen suunnattiin taas eteenpäin. Aina välillä Äippä parkkeerasi auton ja sanoi minulle, että odota autossa. Jonkun kerran Äippä otti minut ulos ja pääsin jaloittelemaan, no yhdellä kerralla onnistuin sitten säikyttämään yhden mummon joka tuli vastaan, kun sanoin sille ihan viattomasti, että "TERVE".

Aamupäivän ajelun jälkeen Äippä suuntasi opiskelija edelleen kyydissä pidemmälle ajoreissulle. Opiskelija aina välillä jäi kyydistä ja otti jotain ihmelaatikoita mukaansa lähtiessä. Minua jännitti, että tuleeko hän takaisin vai ei ja pitihän siinä uikuttaa opiskelijan jälkeen kun hän autosta lähti, että nyt se opiskelija hävisi. Viimeisen tälläisen laatikon toimitusmatkan jälkeen Äippä kurvasikin tutulle tielle ja ajoi Mummolan pihaan ja pääsin poikakaverin luo hoitoon. Olin minä sitten riemuissani, JEE MUMMOLAAN! Hoitoon minun piti mennä kun Iskä ja Äippä ei olleet viikonloppuna kotona, vaan suuntasivat samana päivänä vielä kohti Etelä-Suomea sukuloimaan ja ristiäisiin.

Mummo oli vielä töissä silloin, mutta Ukki, Iso-Ukki ja Saku oli kotona ja hetihän me Sakun kanssa laitettiin leikit pystyyn. Ensimmäinen leikki saatiin aikaiseksi siitä, että kumpiko meistä saa Kumpulaisen itselleen. Kumpulainen on Sakun nalle, jonka se on joskus joululahjaksi saanut ja on Kumpulainen ollut minullakin pikkutyttönä leluna. Äippä siinä sopi sitten Ukin kanssa milloin he tulevat Iskän kanssa minut hakemaan takaisin kotiin ja lähti takaisin töihin.

Viikonloppu hurahtikin Mummolassa nopeasti, kun vielä samana iltana Mummolaan tuli viikonlopun viettoon Lissukin oman laumansa kanssa, sekä Ukin sisko poikansa kanssa. Oli siinä sitten vilinää ja vilskettä kun meitä oli kolme koiraa ja parhaillaan kuusi ihmislauman jäsentä paimennettavana. Mummolassa meillä olikin Lissun ja Sakun kanssa entiset hommat kesken. Varsinkin Lissun kanssa me käytiin harrastamassa sorsanmetsästystä rannassa, edelleen yhtä huonoin tuloksin ja myös sitä piikikästä palloa yritettiin metsästää sekä toki muutamat kuopat kaivettiin Ukin ja Mummon riemuksi. Ukki täyttikin kuoppia mitä me kaivettiin, mutta ei me siitä lannistuttu vaan kaivettin kuopat uusiksi. Niin ja miä keksin myös, että pieniä jyrsijöitä, esim. hiiriä, myyriä ja päästäisiä, joita ulkona likkuu on kiva metsästää. Vaanin niitä yritin kiinni saada kuin kissat, joskin huonomalla menestyksellä. Ja yleensä siitä seurasikin joko tassun tai kuten eilen kokopesu.

Kerran lähdin myös pienelle tutkimusmatkalle meidän reviirin laidalle, lähelle naapurin rajaa, jolloin Ukki kutsui minut pois. Tulinkin sieltä takaisin ja Ukki sanoi, ettei sinne saa mennä ja saman asian myös kuulin Sakun kertomanakin, "koirakielellä". Oikeita salapoliiseja molemmat, Saku ja Ukki vahtivat jokaisen liikkeeni ja tutkimusmatkani.

Sunnuntaina meidän reviirille uskaltautui myös jonkun ajokoira, joka näytti tulevan häntää heiluttaen kohti Mummoa ja Ukkia, kun me kaikki oltiin ulkona, voitte vaan kuvitella, että annettiinko me Sakun kanssa sille koiraparalle kyytiä. Me oltiin sitä mieltä, että meidän reviirille ei vieraat koirat tule. Taisipa se sen verran säikähtääkin, kun me Sakun kanssa sännättiin perään, että uikuttaen se ajokoira pihasta lähtikin.

Mummo antoi minulle myös uuden lempinimenkin tällä reissulla, olen kuulemma sohvaperuna. Sen sain nimekseni kun menin ja varastin Mummon paikan sohvalla. Mummolassa minulla ei ole lupaa olla sohvalla, joskin minä aina vaivihkaa yritän käyttää tilaisuutta hyväkseni ja päästä sohvalle. No tällä kertaa siinä onnistuin, kun sen salaa menin tekemään. Öisin Mummolassa minä olen jonkun kerran sohvalla maannut, mutta nyt käytin tilaisuuden muutenkin hyväkseni. Mummo istui sohvalla katsomassa televisiota ja lähti siitä välillä käymään jossakin, jolloin minä päätin rueta tuumasta toimeen. Kiipesin hyvin hiljaa Mummon paikalle sohvalle ja painoin pääni tyynyyn ja näyttelin nukkuvaa, ettei minua ajettaisi pois sohvalta. Jostain syystä tämä idea ei mennyt läpi ja jouduin luovuttamaan paikkani takaisin Mummolle ja samalla Mummo sanoi minun olevan oikea sohvaperuna, kun olen jatkuvasti menossa sohvalle. Miksi tällaiset hyvin hellyyttävät pienet koirat ei saa sohvalla olla kun kerta lauman ihmisjäsenet kerta saa olla?

Eilen illalla sitten Iskä ja Äippä tulivat minut hakemaan kotiin. Olipa taas mukava nähdä heidät pitkästä aikaa, vaikka mukavaa aina on Mummolassakin. Kotiin päästyä en jaksanutkaan muuta kuin maata, kun olin päivät pitkät rymynnyt ulkona ja tehnyt omia hommiani.